Ranskaa Raakana!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 56. jaksossa keskustelen dos. Antti Kujalan kanssa hänen kirjastaan Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia (2019, Atena) joka sai Lauri Jäntin tunnustuspalkinnon. Tässä jaksossa keskitytään Ranskan siirtomaahistoriaan. Miksi Ranska alkoi valloittaa siirtomaita 1600-luvulla? Mitä alueita Ranska on vuosisatojen saatossa hallinnut? Miten ranskalainen hallintotapa Afrikassa erosi brittiläisestä? Miten siirtomaavalta päättyi Algeriassa ja muualla Ranskan afrikkalaisessa imperiumissa? Mikä oli siirtomaiden merkitys Ranskalle? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 55. jaksossa keskustelen Anneli Taimion kanssa kirjasta Ranskaa rönsyillen (2020, Books on Demand), jonka hän on tehnyt yhdessä Taru Tarvaisen kanssa. Pieni kalligrafiaa sisältävä kirjanen sisältää kuvauksia tapakulttuurista ja anekdootteja, monivalintakysymyksiä, ilmauksia ja fraaseja. Miten Ranskassa käyttäydytään ruokapöydässä: saako myöhästyä, voiko ruokaa jättää ja miten on kiitoksen laita? Millaiset toivotukset ovat Ranskassa tärkeitä eron hetkellä? Miksi ranskan ääntäminen on helpompaa kuin englannin? Miten Cannes ja Citroën äännetään? Entä miten Tuhkimon kenkä liittyy ranskan kieleen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. Tuomi Elmgren-Heinonen antoi suositussa oppaassaan Käytöksen kultainen kirja (1954) ohjeita tapakulttuurista niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Millaisia ohjeita hän antoi Pariisin lähtevälle suomalaistytölle Kirstille? Oliko Pariisi pelottava paikka nuorelle tytölle? Miten sopeutua ranskalaistalon tapoihin ja ruokailuun? Millaisia ohjeita Elmgren-Heinonen antaa ranskalaisesta keskustelukulttuurista? Entä miten hän kuvasi ranskalaista rakkauselämää 1950-luvulla?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 53. jaksossa keskustelen ranskalaisen filosofin Simone de Beauvoirin elämästä toimittaja Eleonoora Riihisen kanssa. Käsittelemme aihetta Kate Kirkpatrick (2019) kirjoittaman englanninkielisen elämäkerran pohjalta Becoming Beauvoir: A Life (Bloomsbury). Miten porvarisperheen tytöstä tuli radikaali ajattelija? Millaista elämää de Beauvoir vietti avoimessa suhteessa filosofi Jean-Paul Satren kanssa? Miksi teos Toinen sukupuoli (’Le deuxième sexe’) sai aikoinaan ristiriitaisen vastaanoton? Millainen oli de Beauvoirin suhde feminismiin? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 52. jaksossa vierainani ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Ulla Tuomarla, jotka ovat toimittaneet suomeksi Markiisitar de Sévignén kirjeet 1648–1696 (Teos, 2020). Kirjeet on suomennettu käännöstyöryhmän voimin, johon kuului ranskan opiskelijoita Helsingin yliopistosta. Riikka-Maria ja Ulla lukevat kuulijoille yhden kirjeen. Miksi 1600-luvulla kirjoitetut kirjeet ovat kiinnostavia myös suomalaiselle nykylukijalle? Millä tavoin markiisitar yritti puuttua tyttärensä elämään? Millaisen kuvan kirjeet antavat Ranskan hovin ja yläluokan elämästä? Mistä kertoo se, että Ranskassa on korona-aikaan kiertänyt sosiaalisessa mediassa väärennöskirje, jota väitettiin Madame de Sévignén kirjoittamaksi? Madame de Sévignén elämästä voi kuunnella myös Ranskaa raakana podcastin jaksoissa 39 ja 40, joissa vierailivat Riikka-Maria Rosenberg ja Rose-Marie Peake. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 51. jaksossa puhutaan Ranskan vasemmistosta. Vieraani Jorma Turunen on kirjoittanut teoksen Ranskan vasemmiston tarina suuresta vallankumouksesta nykyhetkeen (Into Kustannus Oy, 2019). Tiesitkö, että käsitteet oikeisto ja vasemmisto ovat peräisin Ranskan vallankumouksesta? Miten onnistui Ranskan ensimmäinen sosialistinen kansanrintama-hallitus 1930-luvulla? Mitkä ovat olleet Ranskan kommunistisen puolueen erityispiirteet? Millaisia olivat Ranskan ensimmäisen sosialistisen presidentin François Mitterandin saavutukset 14 vuoden vallassaolon aikana? Miksi sosialistipresidentti François Hollandesta tuli historian epäsuosituin presidentti? Miksi Ranskan vasemmisto on romahtanut ja nouseeko se vielä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 50. jaksossa puhutaan pragmaattisesta kielitaidosta eli kyvystä käyttää kieltä tilanteisiin sopivalla tavalla. Vieraanani on kielitieteilijä Tuuli Holttinen, joka on tarkastellut väitöskirjassaan pyyntöjä kielenoppimisen näkökulmasta. Miten suomen kieli äidinkielenä vaikutti siihen, miten kielenoppijat esittivät pyyntöjä ranskaksi? Millaista kehityskaarta oli nähtävissä suomalaisten kielenoppijoiden pyynnöissä kielitaidon karttuessa? Onko se niin kamalaa, jos vieraan kielen puhujalta unohtuu s’il vous plaît tai please? Miten pragmaattista kielitaitoa voi oppia tai opettaa? Tuulia voi kuunnella myös jaksossa 15, jossa hän kertoo ranskan kielen sinuttelun ja teitittelyn oppimisessa ja jaksossa 16, jossa hän haastattelee Johannaa ranskan opettajien sinuttelu- ja teitittelyvalinnoista.  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 49. jaksossa puhutaan kielenopetuksesta etänä. Vieraanani on ranskan opettaja Marianne Salmi. Suomessa, kuten monessa muussakin maassa ympäri maailmaa, koulut jouduttiin sulkemaan koronaviruksen vuoksi maaliskuussa 2020, ja opetuksen oli jatkuttava etänä. Tämä asetti haasteen myös kielenopetukselle, sillä kielen ensisijainen muoto on kuitenkin puhe. Millaista oli tehdä digiloikka kielenopetuksessa pikaisella aikataululla? Millaisia ovat kielen etäopetuksen toimivat käytännöt? Miten opettajan työaika pysyy kurissa? Onko vanhempien tuettava ranskan etäopiskelua? Ja mitä positiivisia puolia vieraan kielen etäopetuksesta voi löytää – voimmeko kenties oppia tästä kokemuksesta jotakin? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 48. jaksossa vieraanani on suomalainen jalkapalloilija Katriina Talaslahti, joka pelaa maailman parhaimmassa naisjoukkueessa, Olympique Lyonnais’ssa. Haastattelu tehtiin yhteistyössä kahden juniorijalkapalloilijan kanssa. Puhutaan jalkapallosta, kielistä ja kulttuureista. Katriina oli vasta 13-vuotias, kun hän lähti Saksaan pelaamaan. Miten se oli mahdollista ja mitä se vaati? Millaista oli asua lapsena vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä? Entä millainen muutos on ollut asua Saksan jälkeen Ranskassa? Millaista on treenata ja pelata OL:n naisten kanssa? Miten Katriina on oppinut ranskaa ja opiskelee sitä lisää? Mitä iloa Katriinalle on ollut monipuolisesta kielitaidosta ja mitä neuvoja hän antaa lapsille kielivalintojen suhteen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 47. jaksossa vieraanani on Lyonissa asuva Rauna Mounard, joka on elänyt jo vajaat kaksikymmentä vuotta Ranskassa. Rauna kirjoittaa  blogia Kulttuurien yhtäläisyyksiä sekä eroja. Elämää ranskalaisten kanssa, joka löytyy osoitteesta https://livewithfrench.wordpress.com/. Mitä tarkoittaa kulttuurillisessa välitilassa eläminen? Miten Ranskassa ruokaillaan? Millaisia eroja esiintyy suomalaisten ja ranskalaisten välillä juomakulttuurissa ja tupakoinnissa? Millaisia ääripäiden suhtautumisia Ranskasta löytyy alastomuuteen? Entä miten ranskalaiset kasvattavat lapsiaan? Lopuksi Rauna kertoo, miten Lyonissa eletään koronaviruksen aikaan, kun ulkona liikkumista on rajoitettu. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 46. jaksossa kerron, kuinka tutkijavierailu Lyonissa päättyi koronakaranteeniin, pari viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Millaista oli elämä Ranskassa koronaviruksen aikana? Miten Macronin määräykset 12.3.2020 muuttivat tilanteen? Millaista oli järjestää paluu Suomeen, ennen kuin Ranska sulkeutuu? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  45. jaksossa puhutaan ranskalaisesta yläkoulusta (le collège). Suomalaislapsi kertoo kokemuksistaan. Millaista oli siirtyä suomalaiselta vitosluokalta ranskalaiselle yläasteelle? Mitä aineita 11–12-vuotiaana opiskellaan ranskalaisella yläasteella? Kuinka pitkiä koulupäivät ovat? Millainen on kouluruokailu? Miksi carnet de liaison pitää näyttää kouluun mennessä ja sieltä poistuessa?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

44. jaksossa tarkastelen Mathieu Avanzin (2019) ranskan kielen alueellista vaihtelua käsittelevää kirjaa Parlez-vous (les) Français? Atlas des expressions de nos régions (’Puhutteko ranskan kieliä? Alueidemme sanontojen atlas’). Millaisia sanoja ja sanontoja Euroopassa puhutussa ranskassa käytetään? Montako poskisuukkoa  eri alueilla annetaan ja kummasta poskesta aloitetaan? Minkä alueellisen ilmauksen käyttäminen herätti huomiota presidentti Macronin puheessa? Missä voidaan tervehtiä tuttua sanomalla Adieu? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

43. jaksossa kerron Ranskan kolmanneksi suurimmasta kaupungista, Lyonista. Tervetuloa nojatuolimatkalle! 12 + 1 nähtävyyttä löytyvät myös blogistani. Miten Lyoniin kannattaa matkustaa Helsingistä? Mitä nähdä, jos on yksi, kaksi tai kolme päivää aikaa Lyonissa? Missä sijaitsevat Lyonin vanhimmat osat? Millaiset nähtävyydet liittyvät huippukokki Paul Bocuseen? Millaisia museoita Lyonissa on? Missä voi ihailla kuuluisia seinämaalauksia? Ja mikä on Lyonin bonusnähtävyys? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, päätösosa 7. 42. jaksossa tarkastelen ranskalaisia käytöstapoja 1900-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Miten kohteliaisuus muuttui Ranskassa toisen maailmansodan jälkeen: köyhtyivätkö käytöstavat vai kokivatko ne nuorennusleikkauksen? Miksi feministit vastustivat porvarillisia kohteliaisuustapoja? Mitkä paikat säilyivät niin kutsuttuina kohteliaisuuden kehtoina, pitäen sinnikkäästi kiinni vanhoista käytössäännöistä? Millaisia kohteliaisuussääntöjä annettiin autoiluun tai puhelimen käyttöön? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, osa 6. 41. jaksossa tarkastelen ranskalaisia käytöstapoja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Miksi ensimmäinen maailmansota muutti käytöstapoja Ranskassa? Millä tavoin käytöstavat yksinkertaistuivat? Miten ranskalaiset suhtautuivat kohteliaisuuden kriisiin? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

40. jaksossa vierainani jatkavat historian tutkijat, filosofian tohtorit Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Heidän uusi teoksensa on nimeltään Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria (2019), jossa tietokirjaan yhdistyy fiktiivisiä katkelmia. Teos kertoo aikansa kolmesta eliittinaisesta, jotka olivat kirjeiden kirjoittajana kunnostautunut Mme de Sévigné, kurtisaani Ninon de Lenclos ja laupeudentyölle omistautuneen sisarkunnan perustaja Louise de Marillac. Tuplajakson toisessa osassa Rose-Marie ja Riikka-Maria kertovat erityisesti 1600-luvun pariisilaiseliitin seksuaalisuudesta ja suhtautumisesta kuolemaan. Miten seksuaalisuutta koskeva kaksinaismoralismi ilmeni maallisen eliitin keskuudessa Pariisissa? Millaisia seksuaalisuuden muotoja ja fetissejä Kristusten morsiamet harjoittivat luostareissa? Miten ajan ihmiset suhtautuivat kuolemaan ja millainen oli hyvä kuolema? Mitä opittavaa nykyihmisillä olisi Mme de Sévignéltä, Ninon de Lenclos’lta ja Louise de Marillacilta? Lis

39. jaksossa vierainani ovat historian tutkijat, filosofian tohtorit Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Heidän uusi teoksensa on nimeltään Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria (2019), jossa tietokirjaan yhdistyy fiktiivisiä katkelmia. Teos kertoo aikansa kolmesta eliittinaisesta, jotka olivat kirjeiden kirjoittajana kunnostautunut Mme de Sévigné, kurtisaani Ninon de Lenclos ja laupeudentyölle omistautuneen sisarkunnan perustaja Louise de Marillac. Tuplajakson ensimmäisessä osassa Rose-Marie ja Riikka-Maria lukevat pätkän teoksensa fiktiivisestä katkelmasta. Keskustelemme 1600-luvun eliittipariisittarien poikkeuksellisesta itsenäisyydestä, asumisesta ja pukeutumisesta. Miten eliittipariisittaret sisustivat kaupunkiasuntoja, maalaiskartanoita, luostareita ja kotien rukoushuoneita? Miten maallisten eliittinaisten tuli pukeutua, jotta he olisivat ilmaisseet kohteliaisuutta ja tehneet vaikutuksen vertaisiinsa? Millä tavoin hengellisten naisten ryysyperformanssi erosi maall

38. jaksossa vieraanani on uskontotieteilijä, filosofian tohtori Johanna Konttori, joka on Katsomukset.fi:n päätoimittaja. Väitöskirjassaan (2015) Johanna tutki Ranskassa käytyjä poliittisia debatteja, jotka koskivat musliminaisten oikeutta käyttää päähuivia ja kasvohuntua julkisessa tilassa. Mistä on peräisin ranskalainen laïcité eli tunnustuksettomuuden periaate ja mitä se tarkoittaa? Miksi musliminaisten päähuivit ja kasvohunnut on koettu niin suureksi uhaksi, että 2000-luvulla Ranskassa on säädetty kaksi lakia niiden kieltämiseksi julkisissa tiloissa? Millaisia seurauksia uskontolukutaidolle aiheuttaa se, ettei ranskalaisissa kouluissa opeteta uskontoja? Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

37. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä, jonka uusin kirja on nimeltään Miksi Ranska raivoaa? Macron ja keskiluokan kapina. Miten kaksi uuden ajan demokratiaa edustavaa ilmiötä, keltaliiviliike ja presidentti Emmanuel Macron, liittyivät toisiinsa? Mitä syitä oli keltaliivikapinan taustalla? Miten Ranskassa kytevät keskiluokan ongelmat ovat osa laajempaa globalisaatiota? Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com